Paino: 81.7
2011 netti-tulos:+6,3
2011 live-tulos: +4,5
Työhakemuksia lähetetty: 1
Kuten jo aiemmin kirjoitin, kärsii tämä blogi liian harvasta päivittämisestä.
Kirjoitan pian vähän vakavamman päivityksen; tähän väliin "välikevennys".
Muutettuani takaisin Suomeen olen käynyt muutaman kerran Grand Casinolla
pelaamassa livepelejä. Nettipelaajallehan livepelit ovat aivan oma maailmansa:
paikalla on paljon "huvipelaajia" pelaamassa taitotasoonsa nähden AIVAN liian suurta peliä
(koska kasinolla ei pennipelejä ole), kännisiä gämblääjäurpoja, turisteja (tai toisesta näkökulmasta katsottuna: vähemmän kilpailijoita
ja enemmän asiakkaita); pelaajien kanssa
voi jutella sekä käsien välissä että niiden aikana - käsite table-talk on olemassa myös
nettipokerissa, mutta sen vaikutus on aika marginaalinen. Jotkut ovat mestareita tiedon
kalastamisessa puhumalla; minulle vaikutus olisi pikemminkin negatiivinen (paljastaisin itse
enemmän), joten käytän Patrik Antonius -defenceä (maailmankuulun suomalaisen pelaajan
mukaan), eli tehtyäni ison betin katson johonkin tiettyyn pisteeseen ja yritän pidän naaman ja kädet mahdollisimman peruslukemissa. Mutta ennen kaikkea: vauhti on 4 kortin peleissä 30-40 jakoa tunnissa! Netissä jopa minä (joka olen vanha ja hidas nettipelaajien skaalalla) pelaan 3-4 pöytää kerrallaan, jokaisesssa 50-60 jakoa tunnissa, eli luokkaa 200 jakoa tunnissa - viisinkertainen nopeus! Eipä ihme, että nuoret nettipelaajat tylsistyvät;
itse olen ratkaissut "tylsistymisongelman" niin, että menen kasinolle yleensä treenien jälkeen sopivan väsyneenä. Hyviä aloituskäsiä odotellessa voi vaikka venytellä.
Muut alkavat pelata enemmän aloituskäsiä kuin optimaalinen strategia neuvoo. Käsite "optimaalinen" on tietysti pokerissa varsin suhteellinen - onhan pokeri tilannepeli. Erityisesti, jos pöydässä on joku paisti, tätä vastaan kannattaakin pelata enemmän aloituskäsiä kuin normaalisti - otetaan strateginen riski, jotta saadaan parempi mahdollisuus tämän rahojen voittamiseen, ennen kuin ne menevät muille.
Mutta silti! Pelaan kasinolla lähinnä Dealer's choicea, jossa "nimetty jakaja" eli button saa määrätä pelin kuuden pelin valikoimasta. Ylivoimaisesti suosituin on viiden kortin Omaha.
Ystäväni Tommi selitti yksikantaan, että viiden kortin strategian voi johtaa neljän kortin strategiasta olettamalla, että käsien pitää olla 40% vahvempia! Argumentti tulee siitä, että
kombinatoriikan mukaan 4 kortista saa 6 kahden kortin yhdistelmää (AB,AC,AD,BC,BD,CD), kun taas viidestä saa 10 yhdistelmää, 40% enemmän.
Mitä tarkoittaa 40% vahvempia, on tietysti suhteellista; kuitenkin tämä päätelmä on ihan hyvä lähtökohta, jos osaa pelata normaalia neljän kortin omahaa.
Siitä huolimatta viiden kortin omahassa porukka pelaa kaikkia "jotenkin" koordinoivia aloituskäsiä! Tyyliin 10,8,7,5,3 yhdellä "suitilla" (2 korttia samaa maata, joten
on mahdollista saada väri, jos pöytään tulee 3 värikorttia).
Monen pelaajan poteissa tällaiset kädet ovat täyttä roskaa. Pokerissa paras käsi vie potin, jos se menee näyttöön asti. Monen pelaajan poteissa
näin myös käy aika usein varsinkin viiden kortin omahassa, jossa floppiin osuu kovaa varsin usein pari-kolme pelaajaa. Yleensä tällaisella kädellä
on parasta olla osumatta floppiin, niin säästyy rahat. Jos saa äksöniä, syntyvä tilanne on lähes aina epäsuotuisa, pahimmillaan joutuu pelaamaan
koko pinosta siten, että voittokortteja eli outteja on vain pari, esim. jos joutuu kahta vastustajaa vastaan dominoiduksi tai freerollatuksi (jos on flopilla esim.
sama suora kuin vastustajalla, mutta vastustajan käsi voi parantua ja oma ei).
Joku voisi sanoa, että tämä ei ole oikeaa pokeria. Mm. pokerin alkuaikojen teoriaguru David Sklansky
on kertonut hyvin pelaajien valittaneen hänelle, ettei tällaisia pelejä pysty "biittaamaan", kun lyönnit ja korotukset eivät saa "respektiä". Tämä on tietenkin väärä asennoituminen.
Pokeriin kuuluu olennaisesti adaptoituminen. Jos peli on sellaista, että flopilla on 5 pelaajaa, pitää siirtää kaikki hienot kikat taka-alalle. Pelissä voittaa odottamalla
hyviä aloituskäsiä. Ja pelaamalla niitä vahvasti. As simple as that. Hold'emissa suureen arvoon nousisivat pienet parit (joilla voi flopata kolme samaa) tai ässä ja toinen
kortti samaa maata (joilla voi tehdä parhaan mahdollisen värin). Viiden kortin omahassa e.m. 10,8,7,5,3:a dominoi esim J,10,9,7,6. Tai A,10,9,8,7, varsinkin jos värinveto on dominoitu.
Jos joku haluaa pelata 7,7,5,3,2:a, hänen rahansa voi viedä K,K,Q,10,8:lla K,7,3 floppiin. Ei nyt ihan aina, mutta jotain 80% ajasta.
Isot potit syntyvät, kun useampi pelaaja osuu floppiin.
Seuraava jako oli eilen kasinon 2/2 Dealer's choicesta:
Mukana känninen gämblääjä Vesku, jolla oli käynyt tosi hyvä tuuri. Veskun pelimerkkipino muistutti jo New Yorkia; loin siihen himokkaita katseita ja suunnittelin "9/11-iskua".
Peli siis viiden kortin omahaa. "2/2-blindit" antaa pelistä aivan väärin kuvan, käytännössä kaikki potit olivat korotettuja 4 tai viiden pelaajan, monet kahteen
kertaan. Niin tämäkin: 4 pelaajaa eli potti jotain 130. Mulla A,A,6,4,3 tuplasuitti. Floppi J,5,2 kahdella hertalla ja yhdellä ristillä. Vesku lyö koko "kööriä" päin potin. Olen seuraavana vuorossa. Minulla wräpin lisäksi ylipari ja 6,4 herttaa, eli 6-korkea värinveto. Käsi on melko vahva tässä tilanteessa, mutta ennen kuin survotaan kaikki keskelle (mulla takana noin 1300), kannattaa miettiä kauhuskenaarioita. Yksi sellainen olisi, jos jollain olisi JJxxx taskukorteissa eli kärkisetti, ja toisella joku värin-ja suoranveto. Tällöin minut "revittäisiin kahtia" - kyseessä on Omahalle tyypillinen tilanne, jossa värinveto dominoi suoranvetoa. Paras peli on siis maksu. Tilanne kehittyy kannaltani suotuisasti - muut kippaavat. Turnikortti on J ristiä. Vesku lyö tässä 390 pottiin jotain 150. Mielestäni paras peli Veskulle
tässä on lyödä noin puoli pottia SEKÄ valmiilla täyskädellä (ja jollain AJ-virityksellä) ETTÄ vetokädellä. Tämä asettaa vastustajan hankalaan tilanteeseen, sillä vetokäsi saattaa jo vetää kuollutta, jos Veskulla on valmis täyskäsi (täyskäsi voittaa suoran ja värin!). "Vastaus" tähän lyöntiin on useimmiten rehellinen - vetokäsi ja marginaalikäsi kippaa, täyskäsi maksaa tai korottaa. Eli siis Veskun peli
tässä vaiheessa ok - jotain tiukkaa pelaajaa vastaan joutuisin tässä kippaamaan, sillä tällä on liian usein valmis täyskäsi. V oli kuitenkin sen verran kännissä ja gämbläysmoodissa, etten viitsinyt kipata kättäni (lisäksi sain rististä uuden värinvedon, josta voi olla jotain apua).
River A herttaa (jess!). Potti siis ~700. Vesku lyö ~300 alle, survon kaiket, Vesku miettii ja mutisee jotain tyyliin "kai sillä kunkkuväri on", mutta maksaa kuitenkin! Tietysti ässätäyskäteni voittaa 2800 potin.
Veskun bet-call on päivänselvä blunder. Mutinasta päätellen veskulla ei ollut edes parasta mahdollista väriä. Itse asiassa lyönti on jo virhe (pitäisi checkata ja päättää sitten, jos mä lyön); jos
lyön päälle kaiket, kaikki värin joutavat roskakoriin! Vesku on käden aikana näyttänyt jo sen verran voimaa, että mun on tosi vaikeaa olla tossa bluffilla liikkeellä (se ois tosi sick bluff!).
Vähän tämän jälkeen Vesku ihmetteli:"Missä mun merkit on?". No, itsehän lahjoitit ne pois! Käden jälkeen mieleeni tosiaan tuli: "Is it Christmas or what?"
Donnerstag, 3. März 2011
Abonnieren
Posts (Atom)